Lähimatkailua taasen

Pahoittelut blogin kesäseisokista, mutta täällä ollaan taas. Kynnys kirjoittaa uhkasi tauon aikana nousemaan, mutta nyt vaan rypistetään asiaa eetteriin. Aiheita olisi tarjolla enemmän kun pystyy suodattamaan, mutta valitaanpa ajankohtaan sopivaa eli reissaamista. Lähimatkailun teema on ollut kesäni todellinen trendi, ei nyt kyllästymiseen asti mutta melkein. 

Jatkoin fillarointimatkailua: tällä kertaa kohteena oli pieni saaristokaupunki Parainen ja paluumatkan varrella Kuusiston linnan rauniot Kaarinassa. Matkaa kertyi ~50km. Sää oli ihastuttava kesäsää, vastatuulta mentäessä ja myötäistä palatessa. Paraistentie on fillarointimatkailuunkin tarkoitetun Saariston rengastien alkua. Paraisille asti maisema oli ihan jees suomimaisemaa, mutta varsinainen saaristotunnelma koittanee rengastiellä myöhemmin. Pyörätien päällyste oli paikoitellen pelottavan kuoppainen, ja alamäissä ei voinut ihastella maisemia vaan katse oli pidettävä tiukasti tiessä. 

Näitä näkymiä tarvitsen joka kesä.

 

Kivikirkko oli niin kaunis, että houkutti luokseen.

 

Perillä Paraisilla oli rauhallista, mutta virkeää pikkukaupunkitunnelmaa riitti. Kävin paikallisen kalakaupan ravintolassa lohikeitolla, ja keitossa sitä lohta oli vähintäänkin hintansa 7,90€ verran! Jäätelöllä herkuttelin kertakaikkiaan viehättävän pikkukahvilan takapihalla. Puutalojen ystävälle löytyi myös ihasteltavaa. Kokonaisuutena Paraisista jäi samanlainen fiilis, kuin aikoinaan Tammisaaren käynnistä, kokoluokka oli vain toinen.


Kotimatkalla ei väsyttänyt tai takapuolta puuduttanut vielä tarpeeksi, joten kiersin vielä Kuusiston linnan raunioiden kautta. Kuusiston saarella oli rengastiehen verrattuna huomattavasti rauhallisempaa ja hiljaisempaa ajella, maisema kauniimpaa. Kuusiston linnanrauniot ovat olleet keskiajalla katolisen kirkon piispojen turvapaikka, ja jäljellä olevat rauniot ovat kyllä vaikuttavat! Paikka on saaren aivan kärjessä ihastuttavien maisemien äärellä. Raunioilla kiipeily ja seikkailu näkyi olevan erityisesti paikalla olevien lasten mieleen ja maastossa oli myös nuotiopaikka. Käynti pisti harkitsemaan toista retkeä myös jälkikasvun kanssa.

Pointtini näissä lähimatkailuhölinöissäni taitaa olla, että tehkää ihmiset reissuja omiin maisemiin; jokaisen lähellä on varmasti näkemisen arvoisia mestoja! Niin, ja vinkatkaa niistä muillekin.