Hajatelmia

Oli kesä, mopo, oli kesämopo. Mopo, kesä..

Selaillessa kännykän kuvasatoa kesän ajalta, sain koottua omaan mieleeni näkemästäni nopeasti kultturellin fiiliksen. En viittaa nyt taiteeseen, vaan tähän aikaan, tapoihin, mieltymyksiin, ajanviettoon, ympäristöön ja yhteisöön. Sitähän elää elämäänsä valintojensa kautta melko sokeana, mutta esim. kameran tallentamana pystyy jäsentämään mennyttä, muistamaan ja arvostamaan. Vaikeuksistaan huolimatta tässäkin kesässä on ollut muistamisen arvoisia asioita.

Taidenäyttelyssä pysähdyin, katselin, ajattelin.

Makee kesäpizza oli innostava yhteistyö!

Kesän ja viime aikojen trendi elämässäni on ollut hidastaminen ja yksinkretaistaminen. Ne ovat tapahtuneet luonnollisesti, ilman että olisin tietoisesti niitä tavoitellut. On tullut ähky erityisesti materiaan ja sen parissa vietettävään aikaan. Koti on ihana ja toimiva juuri tällaisenaan meille, joka päivä on löytynyt jotain päälle laitettavaa, eikä kaupassa / kirpparilla ole mitään mitä välttämättä tarvitsen. 

 

 

Oma elämisen tahti on hidastunut myös luonnollisesti sen kautta, että aikaa jälkikasvun huoltoon ja huolehtimiseen ei enää juurikaan kulu. Heille taitaa riittävää ja parasta olla se, että olen paikalla ja toisinaan jopa henkisesti läsnä ;) Kuten viisas ystäväni toteaa minulle ihanan usein Samppa Linnan sanoin "Täsä mä ole", kun kutsun häntä nimeltä. Tuo taitaa olla muuten aivan aliarvostettu elämänasenne!

Maanantaina koittaa töihin paluu. Alla olevista jääkaappiovilöydöistä voikin napata fiiliksiä parhaiten kuvaavan asenteen. Vaihtoehto numero kaksi houkuttelee enemmän!