Jestas, mitkä kelit! Voiko ihminen onnellisempi olla?! Tutustuin konseptiin Siivouspäivä viime syksynä ostajan roolissa ja ihastuin urbaaniin kaupunkifiilikseen sekä tein muutaman huippulöydön. Merkkasin tuolloin jo kevään viikonlopun kalenteriin, houkuttelin seuraa myymään ja sään todellakin salliessa suunnattiin Kupittaan puistoon virittelemään kojua.
 |
| Kaverin myymä tauluhylly himotti, mutta joku tarvitsi sitä vielä enemmän. Hyvä niin. |
Suhtauduin Siivouspäivä-tapahtumaan enemmänkin chillailu-, piknik- ja kaupunkikulttuuripäivänä, en niinkään myynti-osto-markkinana. Ne roinat oli vaan hyvä tekosyy lähteä hengaamaan ja pyytää kaveri messiin. Kyseisenä konseptina homma taitaa parhaiten toimiakin, sillä paikoitellen tuli kysyttyä, että missä ne ostajat on? Parin tunnin ruuhkahuippu sijoittui ehkä puolen päivän tienoille ja loppujen lopuksi viltille alkoi tyhjää tilaakin syntymään.
 |
| Asiallinen muonitus. |
Saldona päivästä
- Äärimmäisen iloinen mieli kesäfiiliksestä, iloisista ihmisistä, läpänheitosta, huonoista myyntipuheista, tunteita aiheuttavasta tinkaamisesta ja kaupunkitilan henkiin heräämisestä
- Huntin verran kahisevaa
- 3 IKEA-kassillista vähemmän tavaraa kotona
- Hyvä mieli ihmisistä ja käyttötavaran jatkoelämästä uusissa kodeissaan: mm. se neljännellä hypistelykerrallaan lego-formulan ostanut pikkukoululainen, innoissaan säilytysratkaisujaan selostanut perheen äiti (osti ovinaulakon), asiantuntevasti poikain kerrastoja vertaillut äiti ja minulle rakkaiden retrokuppien uusi emäntä.
- "Uudet" lenkkarit parilla eurolla.
- Päätös osallistua syksyn Siivouspäivään ostajana: vaatteessa, kengässä ym. pukeutumiseen liittyvässä löytyy kerta kaikkiaan valinnan varaa. Ja se sitten vaan se kuluisa järki käteen ja ostoksille.
 |
| Minulle tosi tärkeät mutta käyttämättöminä kaapissa maleksineet kupit kävivät monissa käsissä. Loppujen lopuksi pääsivät uuteen kotiin ja niistä saamani hinta oli päivän paras yksittäinen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti