tiistai 25. maaliskuuta 2014

Niksimarttailuviikko - tiistai


Pakastin on kyllä arjen pelastuksen top3:ssa. Valmiiden ruokien tai tarjouslihojen pakastaminen annoksina on tietenkin itsestään selvää, mutta tämän lisäksi:

  • Erilaisten omena-, hedelmä- ja marjasoseiden pakastaminen jääpalakuutioina, joita nakkaan jäisenä smoothieihin, jugurtin ja rahkan mausteeksi: omenasose, omenaporkkanasose, omenapuolukkasose, mustaherukkasose, banaaniviipaleet, avokadopalat jne. Omenasosetta käytän toisinaan leivonnassa ja marjapuuroissa makeudeksi sokerin sijaan.

Omenasosekuutiot makeuttaa ja saostaa smoothien,
kone kestää hyvin pakastekuutiot.


  • Kikhreneiden ja papujen ostaminen kuivapakkauksina tulee edulliseksi, mutta käyttövalmiiksi saaminen on päivän duuni. Liottelen ja keittelen paketillisen kerrallaan viikonloppuna ja pakastan rasioittain. Tars vaan muistaa joskus mitata, paljonko paputölkeissä on tavaraa deseissä, jos joskus vaikka noudattaisi reseptien määriä..

  • Hamstraan joskus torilta tai marketista edullista parsaa tai paprikaa. Höyrytän parsan kevyesti ennen pakastusta, käytän kasviswokkeihin / paistoksiin tai sellaisenaan lisäkkeenä. Paprikan suikaloin ja käytän niin ikään wokkeihin.

    
    Parittain on mukavampaa.
  • Isojen liha- ja kalatarjousten pakastaminen korvamerkittynä tiettyyn ruokaan joko grammamäärän perusteella tai tietynlaiseksi pilkottuna.


  • Mulla on outo "ongelma": marjoja, mehuja ja soseita välipalaksi ahmivat kullanmurut. Montako kertaa olen kiukutellut, kun ei niitä vadelmia enää ollutkaan.. Ovelana olen pakastanut osan marjoista läpinäkymättömiin rasioihin (vanhoja muovisia hillo- tai margariinirasioita) ja kirjoittanut tussilla peitenimiä 'linssejä', 'tilliä' tai 'silakoita' :)

Peitenimi raparperiomenahillolle,
hymiö oli riski, mutta selvisi koskemattomana.

5 kommenttia:

  1. Aika hauskaa että joudut piilottelemaan lapsilta etteivät syö liikoja marjoja. :) Toiset lapset kun eivät suostu niitä syömään ollenkaan! Mutta hillitön naamioimiskikka kyllä toi linssipata. :D :D Mulla on rakkaaan äitikullan pakastamia marjoja ja hilloja pakastin täynnä. Kun ei ole kukaan niitä jakamassa niin kestävät koko kauden. Pavut minäkin pakastan suurissa erissä pusseissa ja heitän sitten kulloiseenkiin ruokaan mielialanmukaisesti. Kiva tämä sun niksimarttailuviikko!

    VastaaPoista
  2. Olen saanut joskus oikein överikilarit löytäessäni kasoittain tyhjiä marjarasioita lasten lipastoista, nykyään jo tekevät sitä avoimesti että edistystä sekin.. Kertonee jotain jääkaapin välipalatarjonnasta, kun joutuvat haalimaan syötävää kuin menninkäiset konsanaan. No, onhan tässä hyväkin puoli ja tosiaan ratkaisu on löytynyt! Kunhan eivät vaan tajua tänne blogiin tulla urkkimaan salaisuuksia.

    VastaaPoista
  3. Tuo salanimien käyttö on kyllä hauska. Mutta entäs kun ei enää itse tunnista, mitä siellä purkissa oikeasti on?
    Meillä mä olen se, joka tuhoaa marjat. Puolukat, mustikat, vadelmat, mustaviinimarjat ja punaviinimarjat on nyt loppu ja jäljellä pelkkää maksikkaa, joka ei kaurapuuron kanssa maistu.

    VastaaPoista
  4. Tunnistusongelmat ;) Niitä mäkin ennakoin ja mietin jotain salaista kansiota, jossa sanakirja salakoodeihin!
    Meilläkin muuten noi mansikat sitkeesti viimeisten joukossa, ja tällä hetkellä juuri tuhotaan lähinnä smoothieihin.

    VastaaPoista
  5. Meillä häviää mansikat ensimmäisenä. Pakastan viipaleina ja soseutan puolijäisinä ja sitten vain kaadetaan kaurapuuron päälle, mansikkahyvää kuten meillä siitä puhutaan.

    VastaaPoista