Vaatettamisen aha-elämys

Luin Hyvän mielen vaatekaappi -kirjan lähestulkoon kannesta kanteen. Aikaisemmin jo hehkutin kirjaa, mutta loppua kohti ehkä kirjan anti jatkoi enemmän tietopohjalla ja ideologian maalaamisella arjen konkreettisten ohjeiden sijaan. Suosittelen kuitenkin kirjan lukemista oikeastaan ihan kenelle vaan, ja surkuhupaisasti ehkä juuri niille jotka eivät ajattele tarvitsevansa aihepiirin kirjan tietoja. Eli vaatteisiin intohimoisesti suhtautuvien ja toisaalta välinpitämättömien / ajattelemattomien ihmisten voisi olla hyödyllistä kirja lukea.

Itselleni tärkein ja antoisin käytännön ohje oli konkretisoida vaatetarpeet käyttötarkoitusten mukaan. Eihän ajatuksessa toki mitään uutta ole, että töissä käyntiin ja ulkoiluun on eri vaatteet. Itselleni oivaltavaa oli kirjata vaatetarpeet perusteellisesti ja todella minun arjesta käsin - ei yleisesti määriteltyjen tarpeiden mukaan tyyliin naisen vaatekaapista tulee löytyä valkoinen t-paita, kauluspaita ja trenssi. Eikä muuten tarvi. Kirjan tekijä havainnoillisti omien viiden kategoriansa avulla juuri sitä, että oma arki ja mieltymykset, jota tyyliksikin kai kutsutaan, määrittelee vaatetarpeet.

Tein työtä käskettyä. Mietin tavallisia päiviäni: minkälaisia tilanteita, ympäristöjä ja toimintoja arkeni tyypillisesti sisältää? Sisältyykö elämääni säännöllisesti mutta hieman harvemmin tilanteita, joiden pukeutumisvaatimukset poikkeavat arjesta, minkälaisia? Kirjoitin asioita ylös ja mietin antaumuksella. Pähkäilyn tuloksena syntyi minun ihka omat 5 pääotsikkoa:

• Perusarki: työarki autoillen, kesäaikaan pyörällä, kauppa- ja harrastukset, asiointi, perus viikonloput kotosalla
• Liikkuva arki: työmatkapyöräily kylmään aikaan ja siihen yhdistetty työpäivä, nippanappa kehtaa esiintyä työkavereiden edessä palavereissa ilman erillistä työvaatetta, ulkoilu ja urheiluharrastukset
• Työvaate: pyöräilypäivien erillinen työvaate vastaanottotyössä
• Pieni panostus / siisti arki / pieni juhla: koulutukset, 'edustamiset', kyläilyt, kahvilat, pienet reissut, (kesä)tapahtumat, lasten synttärit, koulujen juhlat..
• Juhlat: Pikkujoulu- ja joulujuhlat, kesä- ja sukukekkerit, rippi ym isot juhlat



Tavallisen ihmisen kaupunkilook.



Jutun pointti on se, että nämä kategoriat on kullakin aivan omanlaisiaan riippuen työstä, liikkumisesta, tavoista, tarpeista ja mieltymyksistä. Sosiaalisesti aktiivisen kaupunkilaissinkun tarpeet ovat herkästi eri kuin perheellisen maatiaisen. Ymmärsin, että arkeni painottuessa pitkälti määrittelemääni kahteen ensimmäiseen kategoriaan, vaatevaraston tulee myös painottua näihin. Itse saan määritellä, mikä on minulle arkivaate tai nippanappa työkavereiden edessä kelvollinen vaate :)

Projektia pidemmälle miettiessä eli perattuja vaatteita läpikäydessä, kuvatessa asuja ja yrpätessä sopimaan näihin määrittelemiini lokeroihin, sainkin huomata (suuria) puutteita kategoriassa 'pieni panostus / siisti arki / pieni juhla'. En saanut hyvällä tahdollakaan kasaan yhtäkään kokonaista asukokonaisuutta, jolla voisin tältä seisomalta lähteä liikenteeseen. Hyviä tynkiä luojan kiitos löytyi, joista saanen pienillä hankinnoilla säädyllistä puettavaa ja tästähän projekti jatkuu järkevien hankintojen tekemisellä. Stay tuned!



Tässäkö ne äidin ja tyttären uudet kesäjuhlamekot ovatkin :)



Hernari

Olen viime vuosina löytänyt vanhojen perinneruokien pariin. Kaalilaatikko, hernekeitto, maksalaatikko, kaalikääryleet, kaurapuuro. Kaalilaatikko tuli jo hehkutettua ja resepti jaettua - nyt on hernarin vuoro.

Olin viime vuosiin asti siinä luulossa, että hyvän hernekeiton valmistus on salatiedettä. Jos ei ole jotain erityistä sianruhon osaa, laadukasta sellaista, keittoa on turha alkaa keittämäänkään. Onneksi rohkaistuin kokeilemaan ihan jauhelihalla ja nyt hernari kuuluu vakioruokiimme, erityisesti evästyspuolella. Lihalla tai ilman.

Muutama kurisioteetti täytyy vielä puida saatesanoiksi. Herneet kannattaa ostaa luomuna: hintaa tulee vain 30-40 senttiä enemmän ja kyllä eron maussa huomaa. Kasvisversiona ko. sapuska on kertakaikkiaan halpaa: noin 3 litraa keittoa alle kahdella eurolla, eikä tarjouslihallakaan annoshinta päätä huimaa. Hernekeitto on täyttävää ja kaloreiltaan kohtuullista, painonvartijankin ystävä. Pakastettuna keiton rakenne saostuu mukavasti lisää ja keitto on loistava lounaseväs.  




Nuoriso tuunasi kasvisversio pekonilla ja raejuustolla.
Ja sinappia tietenkin aina. Hurjimmat koristelee keittonsa silputulla, raa'alla sipulilla.

 

Pertsa hernari          Kasvishernari

1 ps    luomuherneitä             1 ps    luomuherneitä
1 iso   sipuli                    1 iso   sipuli
2 l     vettä                     2-3     porkkanaa
400 g   sika(-nauta)jauhelihaa    2 l     vettä
2 tl    suolaa                    2 tl    suolaa
1-2 tl  meiramia                  1-2 tl  meiramia
1-2 rkl sinappia                  1-2 rkl sinappia



1. Laita herneet reiluun vesimäärään likoamaan edellisenä iltana.

2. Silppua sipuli (ja kuori sekä pilko porkkanat). Laita valutetut herneet, sipuli, vesi (ja porkkanat) isoon kattilaan. Keitä miedolla lämmöllä ainakin 2 tuntia välillä pohjasta sekoittaen.
3. Lihaversiota varten paista jauheliha pannulla, lisää keittoon ja keitä vielä ½ - 1 tunti. Voit keitellä pidempäänkin, mutta 3 tuntia on mielestäni jo aika bueno.
4. Mausta ja maista.

Kuukauden ruokalasku 2/2

Tarjouksia on vaikea vastustaa, ainakin mitä ruokaan tulee. Vaate-, kosmetiikka- tai sisustustarjoukset eivät ole minulle ongelma, kävelen ongelmitta ohi - en tarvitse. Mutta ruokatarjousten kanssa joudun käymään taistoa ja järkikeskusteluja. Netti tekee tarjousten seuraamisesta helppoa; ketjumarkettien sivut ovat kännykän suosikkivalikossa, uudet tarjoukset tulevat aina maanantaisin ja torstaisin. Erityisesti haukankatseeni etsii hedelmä-vihannes-osaston sekä kala- ja lihatarjouksia. Kahvia tietenkin ja voita. Ja kyllähän tarjousten hyödyntäminen kannattaa kukkaron kannalta, tarjoukset edesauttaa myös ruokalistan suunnittelua.

Kuluneella budjettikaudella ruokaviikkojen laskut olivat epätasaisia toisaalta noista tarjouksista johtuen, toisaalta perustarvikkeiden hankkimisen pakkaantumisesta samoille ajoille.

Viikko 1    71€

Viikko 2   120€

Viikko 3    85€

Viikko 4    54€

Mutta: halpa ei ole aina taloudellista tai järkevää. Tyhjiä ja tyhmiä kaloreita en osta halvallakaan (valkoinen makaroni tai halppisnuudeli, hampurilaiset, pizzat, nugetit, mehut, vichyt jne..). Viljatuotteet on viime peleissä taloudellista syödä aina ja kokonaan täysjyvänä hinnasta huolimatta. Toisekseen: halvennukset lunastavat rahan säästön vasta siinä vaiheessa, kun hankinta käytetään. Ja käytetään tehokkaasti. Kuluneena budjettikautena hyödynsin mm. kilon kanatarjouksen neljän ruoan aineiksi, silakkakilosta syötiin kolme kertaa, kaalistahan saa 2-3 isoa ruokaa jne..




Kilo kanaa neljälle ruoalle:
fileepihvit pekonilla tai ilman, kanakeitto,
kana-kasvis-wok ja broilericurry.



Kahden jälkimmäisen seurantaviikon ruoat:

 Lihapullapasta

Tomaattikeitto

Kasvis-nuudeliwok

Myskikurpitsa-bataattikeitto

Silakkalaatikko

Maksalaatikko (self made)

Punajuurilasagne

Lehtikaalilätyt

Punajuurilasagne

Punanen kanakeitto

Lihapullat, uuniperunat ja kukkakaalit

Soijamakaronilaatikko

Silakkapihvit, kukkakaaliperunasose, porkkanat

Tattarikaali

Laskin myös neljän viikon ajalta ruokien pääraaka-aineita, tässä tilastoa:

- 8 liha- tai maksaruokaa

- 4 kanaruokaa

- 4 kalaruokaa

- 12 kasvisruokaa.

Varmaan aika tyypillinen ilmiö on, että kalaruokia saisi olla useammin, toki koulussa / töissä on tullut näiden lisäksi syötyä kalaa, mutta kotonakin voisi olla vielä hieman useammin. Kasvisruokien määrään olen aika tyytyväinen, liharuokia voisi vielä hieman tsempata papu- ja linssiruokia lisäämällä.

Rehellisyyden nimissä todettakoon myös, että kyseisen kauden asettuessa Runebergin päivään, torttuihin meni jonkin verran rahaa. Runebergin tortut ovat aivan ykkösiä kausileivonnaisista! Nuorison viikonloppukarkkeja on toki myös ostettu ja jokunen pulla ja kakku leivottu.

 



Ex tempore rahkapullat.



Opin seuraamisesta sen, että etukäteissuunnittelua kannattaa jatkaa ehdottomasti, tarjouksia ja torilla käyntiä hyödyntää. Monipuolinen ja laadukas ruoka ei tule kalliiksi. Toisaalta ruoka on aika hyvä kohde myös panostaa rahaa tai ostaa hyvää omaatuntoa. Myönnän saavani kiksejä toisaalta pihistelystä, toisaalta luomutuotteiden ostamisesta ja terveyshifistelystä. Tasapainoillen jatkellaan!

Hyvän mielen vaatekaappi

Aloitin vaatettamiseni järkeistämisen. Homma starttasi p333-projektin innoittamana, mutta prosessi jatkuu omia ratojaan. Totesin taas, että asioiden suunnan muuttumiseen riitti motivaation herääminen ja se, että tekee edes jotain, vaikkei valmista tulisikaan. Näin asiaan kiinnittää aktiivisemmin huomiota arjessa ja homma alkaa ruokkimaan herkästi itse itseään.

Kävin läpi vaatekaapin, myin kirpparilla ja lahjoitin Pelastusarmeijalle noin 3 IKEA-kassillista rätei. Kaappiin jäi aika vähän vaatetta, säilöön lähti kesä- ja juhlavaatetta. Nyt tiedän ja hahmotan, mitä vaatteita minulla on, mistä pidän ja mikä minulle sopii, mikä ei. Mitkä ovat olleet virhehankintoja. Tajusin tarvitsevani muutamia vaatteita, jotka mahdollistavat jo olemassa olevien vaatteiden käyttämistä. Tein hankintalistan kännykkään ja olen onnistunut löytämään listan hankinnoista jo osan.

Jos en tähänkään mennessä ole kunnostautunut vaatteiden kanssa nysväämisessä, miten kuvittelen käyväni läpi kaikki vaatteet joka kolmas kuukausi p333 -projektin mukaisesti? Sen sijaan olen alkanut harkita talvi- ja kesävaatevarastokäytäntöä. Vuodenajoille olisi eri trikoopaidat, tunikat ja pökät. Tätä puoltaa sekin, että mittani vaihtelevat vuodenaikoina aina vajaan yhden vaatekoon eli talvihousut saa olla huoletta niitä väljempiä, kesällä otetaan käyttöön tiukemmat ja vaaleammat. Jatkossa saisin kokea siis samoja innostuneita tunteita, kun joulukoristelaatikkoa avatessa - ai niin mulla on tääkin paita!




Lukutoukalla päällään ainoa kirppiskassista
pelastettu lyhkönen mutta mieluinen kotipaita.


Vaateprokkiksia käsittelevistä blogeista bongasin kirjan Hyvän mielen vaatekaappi. Varasin kirjastosta ja noudin eilen. Kirjaa on kovasti kehuttu ja niin teen minäkin! Konkreettista, arjen tasoista ja jokaisen laiselle pukeutujalle sopivaa ja uutta ajateltavaa! Ekstrana myös toteuttamiskelpoista eikä huuhaata ja muotihömppää. Lukeminen ja projekti on vielä kesken, mutta palannen kirjan antiin ja sen tuloksiin.

Mä olen tästä niin innoissani, vihdoinkin joku järki!

Kuukauden ruokalasku osa 1 / 2

Olen mielestäni taloudellinen hushållerska ja kokki. Kuluneen 31 päivän seuranta osoittaa luulon oikeansuuntaiseksi. Homma meni niin, että kirjasin kuukauden aikana jokaisen ruoka/talousostoksen summan kännykkään ja syödyt lämpimät ruoat seinäkalenteriin.

- ruokittavina vuosimallit -78, -99 ja -01
- teinit syövät kouluruoan
- joka päivä syödään yhteinen iltaruoka
- aikuisen työevästämiset sekä pesuaineet ym. talousostokset sisältyvät summaan
- loppusummaksi muotoutui ~330€



Kuukauden isoin kauppalasku 24.1, 46€.


Itsehän sitä on puolisokea omille tavoilleen, mutta koitan avata valintoja, että kustannukset saavat lihaa luiden ympärille, heh..

- teen ruoan itse, en käytä eineksiä / puolivalmisteita

- emme juo vaan syömme kaloreita: maitoa menee puuron tai myslin kyytipoikana, muuten juomana on vesi

- kasviksia käytetään monipuolisesti joka ruoalla

- aamu- ja välipaloina syödään paljon erilaisia puuroja

- emme ole leivänpuputtajia: ruisleipää syödään max. 2 pkt viikkoon, näin myöskään leivänpäällisiä ei paljoa kulu.



Sunnuntaiaamun aamupala,
kaurateeleipäset ja munakas.



Loppuun vielä konkretiaa kahden ensimmäisen iltaruokalistan muodossa:

Bataattichili-pata

Kana-nuudeli-kasviswok

Lohiriisivuoka

Tomaatti-linssikeitto

Lihapullapyttis / uunikasvikset + couscous

Lindströminpihvit, muusi, lisäkeporkkanat

Kaalilaatikko

Soijabolognese + pasta

Lohikeitto

Bataattilinssipata

Broilerinkoipia peruna-juurespedillä

Nakit ja ranskalaiset

Broilerinleikkeitä pekonilla, uunikasviksia

Lohkoperunat, paahdetut ruusukaalit + lihapullia





Parast Turuus?

Tämä olkoon mainos. Turun Kauppatorilla kannattaa käydä ympäri vuoden. Kesäaikaan on tietysti sesonki ja muutenkin kiva torimeininki, mutta kyllä heviä kannattaa talvellakin hakea keskustasta. Pientä haastetta hommaan aiheuttaa suppea myyntiaika, mutta ajan järkkäämnen kyllä kannattaa. Olen keskittänyt torikäynnit perjantai-iltapäivään kotimatkan varteen tai lauantai-aamupäivään. Kerran viikossa kunnon satsit ja marketin heviltä sitten täsmätäydennykset.

Tähän piti laittaa top 3 syistä käydä hankkimassa hevinsä Kauppatorilta. Oikeastaan näin talviaikana syitä on vain yksi ja se on hinta. Kesällä syitä on tietenkin hinnan lisäksi valikoiman laajuus, tuoreus, valinnan vara, paikalliset tuottajat ja fiilis.



Vitosen satsi.



Jostain syystä Turun Kauppatorin hintataso on ihmeellisen alhainen, kilohinnat yleisesi puolet tai allekin markettien hintoihin verrattuna. Esimerkkejä viime aikojen hinnoista:

- banaanit 1 - 1,50€ / kg

- bataatti 1€ /kg

- kirsikkatomaatti 1,50€ / litra

- iso kukkakaali 1€ / kpl

- kotimainen pieni ja kippurainen kurkku 1,90€ / kg

Vakihankintoja on myös euron valmiit pussit: 6 paprikaa, kilo bataattia, nippu purjoa, yli kilo sipulia, 1½ kg omenaa jne.

Halvalla ostaessa tietenkään kaikki hyvän ostoksen kriteerit eivät voi joka ostoksen kohdalla toteutua; kotimaista, tuoretta ja tasalaatuista. Toriostokset täytyy käyttää viikon sisään, kytätä tilannetta kaapissa tai pakastaa. Joskus herää myös kysymyksiä vihannesten alkuperästä, mutta hengissä ollaan :) Sitä luottaa suomalaiseen viranomaisvalvontaan.

 

Kunnes toisin todistetaan, käyn torilla ahkerasti ostoksilla syystä että: kun kaapissa on kasvista, sitä tulee myös syötyä.

Koululaisen piristys

Äitini oli varmaan edellä aikaansa, kun valmisti meille joskus ilta- tai välipalaksi naisten lehdestä bongaamaansa herkkua nimeltään Koululaisen piristys, jota nykyään kutsuttaisiin varmaan trendikkäästi smoothieksi. Alkuperäisessä reseptissä nesteenä oli muistaakseni vain bulgarian jugurttia, mutta herkun luonteen antoi mustaherukka ja omena.




Koululaisen piristys.

  

Toivoin hartaasti joulupukilta blenderiä ja olen ollut aivan huumassa sen saatuani. Smoothietuotanto on päässyt uudelle tasolle ja se on kyllä mahtava tapa saada nuorisoonkin uppoamaan melkein mitä vaan (terveellistä). Smoothiessa on joku ihme hohto, se on kuulemma aina hyvää, sisälsi se melkein mitä vaan! Eivätpä ole sokeriakaan mausteeksi kaivanneet marjojen ja hedelmien oman sokerin lisäksi.

Nesteenä käytän mitä milloinkin sattuu olemaan, mutta useimmiten maitotuotetta; rahkaa, jugurttia, maitoa, piimää, kauramaitoa. Joskus tajuan ostaa pillimehuja hedelmäisempään versioon, kivennäisvettä pitäisi myös kokeilla. Banaani on perusratkaisu makeudeksi, tekee tosin kaikesta samanmakuista jos ei ole voimakasta makukaveria. Pakasteesta vetäsen marjoja, omena- tai marjasosekuutioita tai pakastettuja hedelmän paloja tai avokadoa. Joskus viitseliäällä päällä voin hulauttaa taateleita tai leseitä sekaan, päälle mysliä tai siemeniä. Variointimahdollisuuksia ja terveyshifistelymahdollisuuksiahan olisi vaikka kuinka, mutta keep it simple on mun motto.