Juhlamenu

Rippijuhlien menu oli lukkoonlyöty jo aikaisin keväällä, mutta sitten tuli toukokuu ja eräät kirjanjulkaisujuhlat. Pitopalvelun ruokien äärellä nälkä kasvoi syödessä ja halusin myös meidän kesäjuhliin keiton sijaan kuitenkin kunnon bufeen. 

Rippijuhlan menu oli aluksi seuraava:

• juustoinen poro-leipäjuustokeitto
• karjalanpiirakat savukalatäytteellä
• karjalanpiirakat munavoilla

• mansikkakakku
• taateli-suklaakakku ("kuiva"kakku)
• raparperi-valkosuklaakakku (hyydykekakku)
• miljonäärin muropalat
• pikkuleivät

Todellisuudessa tarjottiin kaikkea tätä:

• salaatti halloumijuustolla ja mansikoilla
• marinoitu pastasalaatti (resepti myöhemmin)
• kinkkuvoileipäkakku, resepti
• kylmäsavutuorejuustokakku resepti
• moderni munajuusto resepti
• uunipaahdetut tomaatit resepti
• marinoitu naudan sisäpaisti resepti
• parmesankakku resepti

 

Kakkujen ekan palan leikkaamista spekuloitiin ja kuivaharjoiteltiin ahkerasti ennen h-hetkeä.

Moderni munajuusto puuttui pöydästä aluksi, ilmeisesti sortteja oli jo muutenkin tarpeeksi.

• mansikkatäytekakku
• raparperi-valkosuklaakakku reseptiä muokaten
• mokkakakku reseptiä muokaten
• pikkuleivät

 

• mummun ihana rapareprimehu, sitruunavichy, vesi

Ruokaa oli kertakaikkiaan liikaa 20 hlö:lle, joka tiesi ongelmatonta ruoanlaittoa juhlien jälkeisiksi päiviksi. Kun sortteja on montaa, menekki vaan on pienempi per laji. Edellä olleesta listasta voi kuitenkin nostaa selvästi moneen makuun sopiviksi kylmäsavutuorejuustokakun, paistin ja parmesankakun. Oma suosikkini oli moderni munajuusto. Menekkiongelmaa sen sijaan oli kinkkuvoileipäkakun ja salaatin kanssa - tai siis kyllä ne kelpasivat, mutta niitä meni vähemmän kuin olin laskenut. Kaikenkaikkiaan olin tyytyväinen ruokiin ja saivat ne kehujakin. Hyvä ruoka ja ruoanlaitto on minun ja jälkikasvunkin intohimo, joten se sai näkyä myös juhlissa.

Tässä pieni näyte siitä, mikä oli kaiken takana.

Hauskaa, jos tästä on jollekin juhlia järjestävälle jotain vinkkiä. Pääasia kuitenkin on, että tarjottavat ovat järjestäjien oman maun ja tyylin mukaiset sekä tärkeimpänä, että niistä ollaan ylpeitä!

Tomaattiaika

Suomalaisia tomaatteja on saanut edullisesti jo jonkin aikaa, mutta tämän päivän 0,79€ / kg oli pohjanoteeraus, hyvässä mielessaä. Suosin kauden kasviksia pääasiassa ekologisista syistä, mutta hinta on kyllä myös aika hyvä mittari siihen mikä on milloinkin hiilijalanjälkitietoista.

Tomaatit on kertakaikkiaan ihastuttavia, mutta perinteisten salaatin, leivänpäällisen ja sellaisenaan syömisen lisäksi tomaatista on moneksi. Olen kirjoitellut aikaisemmin jo vakiintuneen pastakastikereseptini, johon saa upotettua säkillisen tomaatteja. Ihastuttavaa on myös tomaatti-fetapiirakka. 

Mikäli tomaatteja on reippaasti, pastakastikkeen lisäksi suosittelen ehdottomasti tekemään monikäyttöisiä ja kertakaikkiaan herkullisia uunipaahdettuja tomaatteja. Reseptejä ja tapoja on monia: voi tehdä isoista tai kirsikkatomaateista, tomaatit voi puolittaa tai siivuttaa, paistoaika olla lyhyt ja lämpötila korkea tai päinvastoin paistaa pitkään mutta miedolla lämmöllä. Mausteissa voi säätää oman maun mukaan ja ne voi sijoittaa tomaattien päälle tai alle. Tomaatit voi säilöä paahduttuaan "litraan" öljyä tai vain sellaisenaan. 

Päällä ollessa yrtit kuivahtavat.

Yrttien ollessa tomaattien alla, maut pääsevät paremmin irti ja tomaatit muhivat makuliemessä.

 

Jaan itselleni mieluisimman tavan, mutta eipä kai lopputuloksissa oikeastaan paljoa eroa ole, koska mausteiden mittasuhteet ja tomaattien ominaisuudet ym. epäluonnollinen vaikuttaa kuitenkin aina.

Uunipaahdetut tomaatit (uunipellillinen)

tomaatteja (ehkä reilu 10 uunipellille?)
2-3 rkl oliiviöljyä
pippuria
suolaa
(ruoko)sokeria
timjamia ja/tai rosmariinia (mieluiten tuoretta, mutta kuivatut käyvät myös)
(2-3 valkosipulin kynttä)

1. Siivuta tomaatit kolmeen osaan. (Siivuta valkosipulinkynnet ohuiksi).
2. Leivinpaperi korkeareunaiselle pellille. Levittele leivinpaperille öly, mausteet, yrttien oksat (ja valkosipulin kynnet). Lado tomaatit maustepedin päälle ja voit valella tomaattien pinnat vielä kevyesti öljyllä.
3. Laita tomaatit 200 asteiseen uuniin vartiksi. Pienennä lämpä 150 asteeseen ja anna muhia 1,5 tuntia. 
4. Nostele tomaatit varovasti lasipurkkiin, nakkaa tuoretta basilikaa halutessasi antamaan väriä ja makua. Kaada leivinpaperille jäänyt liemi purkkiin.


Uunipaahdetut tomaatit maistuvat sellaisenaan ruoan lisäkkeenä, salaatissa, leivän päällä tai suoraan purkista naposteluun. Voisin kuvitella, että pizzassa joko kastikkeeksi soseutettuna tai täytteenä toimivat myös loistavasti.

Jokaista tarvitaan

Rippijuhlat ovat ohi onnistuneesti, vaivannäkö palkittiin! Parasta päivässä oli ihmiset, ne sen juhlan tekee. Jäi mukava, lämmin fiilis siitä, että sekä päivänsankarilla että meidän perheellä on ympärillään ihmisiä, jotka välittää. 

Onnittelukorteissa oli toiveikkaita ja kannustavia sanoja, puheenaiheet liippasivat myös tulevaisuutta ja sen suunnittelemista. Keskusteltiin, kuinka hauskaa ja tärkeää on, että jokaisella on omat mielenkiinnon kohteet ja juttunsa. Niitä pitää elämässään seurata sekä pyrkiä toteuttamaan. Tyttären kiteytys keskustelun lopuksi jäi soimaan päähäni seuraaviksi päiviksi: "Jokaista tarvitaan". Olin hämmentyneen ylpeä tästä ajatuksesta ja tyytyväinen siitä, että itsevarmuutta on kaikesta teini-ikään kuuluvasta rimpuilusta huolimatta kuitenkin kai karttunut. 

Ylevämmistä ajatuksista konkretiaan, josta tämä blogikin enimmäkseen muodostuu. Päivän onnistumisen taustalla oli kolme asiaa:

• huolellinen suunnittelu, 
• etukäteisvalmistelut ja 
• avun pyytäminen.  

  
Ensin piti suunnitella hyvin, mitä oikeasti halutaan, mikä on oikeasti tärkeää meille ja mikä toisaalta ei. Tämän pohdinnan jälkeen tehtiin suunnitelma, jossa koitettiin pysyä mahdollisimman tiukasti. Suunnitelma sisälsi kakkulapioita ym. ottimia ja tarjoiluastioita, sukkahousuja, kynttilöitä, aikataulutuksia, siivouksia ja huonekalujen siirtoja myöten kaiken. Vaarana oli sortua sivuraiteille tyyliin "oi kun olis ihanat, vähän juhlavammat uudet sohvatyynynpäälliset" tai "nyt olis hyvä syy hankkia uus ruokailuryhmä kuistille", mutta pysyin kyllä ruokien määrän ylimitoitusta lukuunottamatta ruodussa. 

Yhteispelillä voileipäkakkua.

Pyysin sekä valmisteluihin että juhlapäiväksi apukäsiä ja ne hetket olivat itse asiassa juhlavalmistelujen mukavimmat! Kiitollisuudenvelan sijaan kaikille tais jäädä hyvä pössis yhdessä tekemisestä. Mummu oli siivoamassa teinien kanssa kotia, tekemässä kakkupohjat pakkaseen ja auttamassa huonekalujen siirrossa. Ehdottomasti jatkamisen arvoinen perinne oli myös kummin vierailu edellispäivänä ja yhteispeli ruokavalmisteluissa. Kirkossa olon aikana kotiin oli saapunut hengetär kaatelemaan tervetulomaljoja, paistamaan halloumit salaattiin ja toivottamaan kodin emännänkin tervetulleeksi. Ilman tuota ihmistä ei olisi selvitty, saatu sankarista ihania kuvia eikä liikututtu kauniista sanoista.

Juhlan murut on nyt siivottu nurkista, huonekalut päässeet omiin osoitteisiinsa, univelat selätetty ja kiitoskortit tilattu. Sitten tars kai suunnitella sekä viettää kesää, se kun jäi vähän kakkoseksi...

Pihakuulumisia

Nyt seuraa asiaa blogin nimen mukaisesti eli kuulumisia pihalta sekä ruodussa että rempallaan. Päätelkää itse, mikä on mitäkin.

Hyötypenkistä on tullut monenlaista menestystä, mutta nyt voi jo sanoa, että pinaattikokeilu ei ole ollut onnistunut. Säkkiviljelmillä on alkanut tapahtua: kesäkurpitsa kasvattaa hervottomia lehtiään ja lehtikaalinkin tunnistaa lajinsa edustajaksi. Mäkimeirami on aivan ihastuttava yrtti ja suorastaan riehuu kasvimaalla, minttu kerää selvästi vielä sisuaan syksyn siirtämisen jäljiltä. Pikkupenkin satoa on nautittu jo useat kerrat mm. raparperia rippijuhlakakun kokeiluun ja yrttejä monenmoisiin ruokiin. Muutaman viikon sisään alkaa odottamani salaatin ja rucolan puputus.

Tulvivat yli laidan!

Olisiko kesäkurpitsa ollut sittenkin fuksimpi penkissä..

Kuistin sisustus on edennyt suotuisasti, joskin melko minimalistisesti. Jo pienillä jutuilla sain toivomaani kesähuoneen ja viihtyisyyden oloa. Somistus tapahtui suurimmaksi osaksi omien kaappien sisällöllä, joista tärkein on pappalan vanha naulakko. Mummu istui verannalla aina vastassa keinustuolissa ja tuo naulakko takanaan seinustalla. Pelastin sen talon myynnin yhteydessä ja vietettyään pari vuotta kaapissa se pääsi nyt käyttöön. Olen aikoinaan ollut pieni kirpparihamsteri ja emaliroinat pääsivät tunnelman tuojiksi. 

Kuistin sisustukseen olisi saanut uppoamaan helposti satasia tai tonnejakin, mutta hintaa tälle faceliftille tuli kukkia lukuunottamatta 19€ (2 rottinkiamppelia ja kastelukannu).  Tottakai haaveilin puulaudoituksesta, uudesta kalusteryhmästä, seinä- ja kulmahyllyistä, valaistuksesta ja runsaasta vihreloistosta, mutta tämä ajaa asiansa muutaman kuukauden ajan loistavasti. Aurinkoa ja lämpöä ei kuitenkaan rahallakaan saa ja ne ovat itse asiassa suurimmat tekijät kesähuoneella viihtymiseen!

Tomaattia ja kurkkua with love

Lapsuuden muisto salaatista on viipaloitua kurkkua ja lohkottua tomaattia. Kesällä tehtiin oman maan lehtisalaatista "oikeata" salaattia kermaviilikastikkeella, mutta talviaikaan ruokalautasen vihreästä vastasi tomaatti ja kurkku. Aina. Ruokakulttuurin muutoksessa arkilautasille on ilmestynyt jäävuorisalaatit, paprikat, rucolat, avokadot ja balsamicot. 

Suosikki tv-sarjani Kari Aihinen paasaa aina, että ruoassa pitää olla sydäntä, ilmeisesti kuvainnollisesti. Kape tarkoittaa sillä pientä panostamista ja rakkautta tekemättä kuitenkaan gourmet-tason suoritusta. Olen niin samaa mieltä. Senpä vuoksi lapsuuteni muistikuvien ankea ja tylsä tomaatti-kurkku -combo on saanut käsissäni ympärilleen lisää makua och lite kärlek. Vaivannäön sijaan riittää pieni panostus.

Tomaatti ja kurkkua med kärlek (2-3:lle)

3    tomaattia
n. ½ kurkku
>10  oksaa ruohosipulia

Mausteita laitetaan mittayksiköissä tippaa ja hippusta eli oikeasti vähän: öljyä, valkoviinietikkaa, sokeria, suolaa ja mustapippuria. Maista ja lisää.

1. Pilko kurkku ja tomaatit kuutioiksi. Silppua ruohosipuli. Sekoita kulhossa.
2. Lisää mausteet, sekoita ja anna maustua mieluiten muun ruoan laiton ajan.

Sopii ruoan kun ruoan kanssa. Jos herkkua jää, se kietoutuu kivaksi iltapalaksi raejuuston kanssa.

Juhlaressi

Rippijuhliin on kolmisen viikkoa aikaa ja ressiä pukkaa. Juhlat on pyörinyt mielessä jossain määrin jo vuoden ajan; ajatus virisi tarkalleen 1.6.2013 naapurustossa vietetyistä yo-juhlista. Havahduin valkolakkisesta nuorukaisesta, kadun vallanneesta autorivistöstä, korkojen kopinasta ja ruusujen roikottajista tosiasiaan, että omassakin taloudessa täytyy alkaa raapimaan kasaan juhlasettiä.

Perhesovun kannalta kriittisin hankinta.

 

Koska kahvitukset vietetään 2-kerroksisessa kolmiossa ja paikalle on kutsuttu reilut 20 lähisukulaista, on tässä muutama hiuskarva kieltämättä kiskottu ja tuumailuhetki vietetty. Taloudessa ei löydy (hää)lahjaksi saatuja kahviastiastotusinoita eikä oikeastaan mitään tarpeeksi koko juhlaväelle. Sisätilojen neliöitä on auttamatta liian vähän. Koska en aio kuitenkaan muuttaa juhlien vuoksi, hankkia kaikkea omaksi vain muutamia pirskeitä varten, pistää sisustusta uusiksi tai menettää täysin hermojani, juhlista tulee pakostakin kotikutoiset ja tiivistunnelmaiset.

 
Pihistellähän voi myös tyylikkäästi ja siihen on ollut nyt tämä vuosi aikaa. Olen hiljalleen hankkinut astioita ja tarjoilutarvikkeita. Olen priorisoinut hankinnoissa yksittäisiä esim. tarjoiluun ja kattamiseen liittyviä tarvikkeita. Monta samaa esinettä eli ruokailuastioita olen hankkinut lähinnä vain kirpputorilta ja tehnyt mielestäni huippulöytöjä. Lainaan loput tai pistän pahaa aavistamattoman keittiöapurin kesken päivän tiskaushommiin!
 

Hankintoja kirppikseltä ja marketista.

Mutta ruoasta ei onneksi tarvitse tinkiä, eikä meinaan tingitä! On perattu varmaan satoja reseptejä, testailtu ruokia ja kakkuja, kerätty mielipiteitä maistajaisissa, pidetty suljettuja lippuäänestyksiä menuvaihtoehdoista. Ja vaihdettu jo lukkoonlyödyt ruoat täysin toisiin :) Nyt on menu valmiina aikataulutuksineen ja muutamat lähi-ihmiset valjastettu pieneen avunantoon. 

Rakas ja tärkeä suunnitteluvihko.

Esittelen lopuksi kaksi hylättyä menuvaihtoehtoa ja voittajaruoat tulee eetteriin kuvineen juhlien jälkeen, mikäli joku muistaa/pystyy/kerkiää kuvata ne ennen tuhoa.

Sijalle kolme päätyi kaikista iisein vaihtoehto ja allekirjoittaneen suosikki:

• salaatti mansikoilla ja juustolla (feta tai halloumi)
• marinoidut herkkusienet
• paahdetut ja marinoidut paprikat
• paahdetut ja marinoidut tomaatit 
• moderni munajuusto
• uunikasvikset
• riivitty possu

  
Sijalle kaksi päätyi mielestäni lapsiystävällisin vaihtoehto ja luulin tämän voittavan:

• salaatti mansikoilla ja juustolla (feta tai halloumi)
• perunasalaatti
• lihapullat
• marinoidut lisäkkeet x3 (samat kuin edellisessä)
• lohi-juustokakku
• parmesankakku

Täytyy kuitenkin sanoa, että voittaja on kyllä aika hyvä setti, toisaalta vaivalloisin. Ruokien lisäksi siis tietenkin täytekakku, hyydytetty kakku x2, pikkuleivät sekä varatorttu katastrofien ja suursyömäreiden varalta!

Ressin merkeissä jatketaan ja toivotaan kaunista säätä sekä onnen tunteita!
 

Hävikistä todelliseksi herkuksi

Broilerin koipireisiä tulee ostettua joskus heikkona hetkenä edullisuuteen, helppouteen ja hyvään makuun vedoten. Tämä reseptivinkki menee nyt sarjaan hävikistä herkuksi ja voin kyllä suositella lämpimästi! 

Paistamisessa irronnut liemi ja kanan roippeet kietoutuvat kanakastikkeeksi ja jäljelle jääneet juurekset jalostuvat juuresmuusiksi. Ja täytyy kyllä sanoa, että nämä hävikki-sapuskat ovat jopa parempia kuin alkuperäinen ruoka! Juuresmuusi sai varauksetonta hehkutusta toteamuksella "Tää maistuu ravintolalta!"

 

(Pahoittelut surkeasta kuvasta, mutta) tytär kehui annostaan fantastikseksi! Muusi oli oikeasti aivan uskomattoman hyvää.

BROILERIN KOIPIREISISTÄ KOLME RUOKAA


1. Ensimmäisenä syöntipäivänä uunipellille 2 pkt koipireisiä juuresten, sipulin, yrttien ja mausteiden kanssa.

2. Syödään ja todetaan, mitä jäi jäljelle.


KANAKASTIKE

Siivilöi jäljelle jäänyt liemi, suurusta vehnäjauho-vesitilkalla kastikkeeksi ja keitä hiljalleen noin 5min. Mikäli kaapista löytyy kermapurkkien tai juustojen loppuja, voi ne pistää sekaan. Jäljelle jääneistä kanoista irrotellaan lihat ja kuutioidaan tai revitään sattumiksi kastikkeeseen. Tarjoa jonkin vihreän sekä riisin, spelttihelmien tai miksei perunankin kaverina.

JUURESMUUSI, joka maistuu ravintolalta

Kaiva ylijääneet uunijuurekset jääkaapista ja katsasta määrä. Omassa versiossa oli perunaa ja bataattia, mutta porkkana ja lanttukin sopii varmasti hyvin. Kuori soseen jatkeeksi haluamasi määrä jauhoisia perunoita, keitä melkein kypsäksi. Heitä uunijuurekset sekaan ja keitä sen aikaa, että perunat ovat kypsiä. Kaada vesi melkein kokonaan pois, soseuta sähkövatkaimella. Lisää (täys)maitoa ja maista, tarvitaanko suolaa. Muusin väri ja maku on luonnollisesti aina yllätys riippuen käytetyistä juureksista, mutta kanaliemessä ja yrteissä muhineina mitkä tahansa vievät muusin aivan uusiin sfääreihin.

Vaatimattomat lähtökohdat.

KANALIEMI

Tämä on vielä kokeilematta, mutta netin syövereissä törmäsin joskus kanaliemen keittämiseen koipireisiroippeista muistaakseni juuresten ja mausteiden kera. Joku kertoi keittäneensä pakastimeen viskotuistakin jämistä. Tämän kun tekisi edellisten lisäksi, olisi koko ruoka kyllä viimeisen päälle hyötykäytetty. Liemen voisi kai pakastaa pienissä erissä käytettäväksi kanaliemikuutioiden asemasta.