perjantai 14. helmikuuta 2014

Hyvän mielen vaatekaappi


Aloitin vaatettamiseni järkeistämisen. Homma starttasi p333-projektin innoittamana, mutta prosessi jatkuu omia ratojaan. Totesin taas, että asioiden suunnan muuttumiseen riitti motivaation herääminen ja se, että tekee edes jotain, vaikkei valmista tulisikaan. Näin asiaan kiinnittää aktiivisemmin huomiota arjessa ja homma alkaa ruokkimaan herkästi itse itseään.

Kävin läpi vaatekaapin, myin kirpparilla ja lahjoitin Pelastusarmeijalle noin 3 IKEA-kassillista rätei. Kaappiin jäi aika vähän vaatetta, säilöön lähti kesä- ja juhlavaatetta. Nyt tiedän ja hahmotan, mitä vaatteita minulla on, mistä pidän ja mikä minulle sopii, mikä ei. Mitkä ovat olleet virhehankintoja. Tajusin tarvitsevani muutamia vaatteita, jotka mahdollistavat jo olemassa olevien vaatteiden käyttämistä. Tein hankintalistan kännykkään ja olen onnistunut löytämään listan hankinnoista jo osan.

Jos en tähänkään mennessä ole kunnostautunut vaatteiden kanssa nysväämisessä, miten kuvittelen käyväni läpi kaikki vaatteet joka kolmas kuukausi p333 -projektin mukaisesti? Sen sijaan olen alkanut harkita talvi- ja kesävaatevarastokäytäntöä. Vuodenajoille olisi eri trikoopaidat, tunikat ja pökät. Tätä puoltaa sekin, että mittani vaihtelevat vuodenaikoina aina vajaan yhden vaatekoon eli talvihousut saa olla huoletta niitä väljempiä, kesällä otetaan käyttöön tiukemmat ja vaaleammat. Jatkossa saisin kokea siis samoja innostuneita tunteita, kun joulukoristelaatikkoa avatessa - ai niin mulla on tääkin paita!



Lukutoukalla päällään ainoa kirppiskassista
pelastettu lyhkönen mutta mieluinen kotipaita.

Vaateprokkiksia käsittelevistä blogeista bongasin kirjan Hyvän mielen vaatekaappi. Varasin kirjastosta ja noudin eilen. Kirjaa on kovasti kehuttu ja niin teen minäkin! Konkreettista, arjen tasoista ja jokaisen laiselle pukeutujalle sopivaa ja uutta ajateltavaa! Ekstrana myös toteuttamiskelpoista eikä huuhaata ja muotihömppää. Lukeminen ja projekti on vielä kesken, mutta palannen kirjan antiin ja sen tuloksiin.

Mä olen tästä niin innoissani, vihdoinkin joku järki!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti