Kuinka onnellinen ihminen voikaan olla? Tämä kevään pikastartti on saanut sieluni sykkyrälle ilosta ja onnentunteesta. Eipä se kaikkia murheita vie (teinielämää, työkiireitä, kotihommia..), mutta parempaa laastaria saa kyllä hakea!
En teistä muista tiedä, mutta minuun vuodenaikojen vaikutus on kyllä melkoinen. Ehkä pelkään pimeää. Tai oikeastaan taidan kyllä halvaantua kaikesta kylmästä ja synkästä, en löydä niistä mitään hohtoa tai mystiikkaa, tai ainakaan nauti siitä. Mutta keväästä ja kesästä herään taas elämään, onneksi on sentään tämä puolivuotinen.
 |
| Ruohosipuli innoissaan. |
Tässä vaiheessa kevätbingossa on vedetty ruksit jo mm. näihin kohtiin
- auringon lämpö kasvoilla
- pyykkirivistöt ja nenään hiipivä puhtaan pyykin tuoksu
- hyönteisten pörinä, muurahainen kintuilla, lintujen loppumaton konsertti
- katupöly ja muut kevään tuoksut
- kävelyllä tulee pakottava tarve ottaa juoksuaskelia, hymy nousee kasvoille
 |
| Ovi auki terassille, kesä tulvii sisälle. |
- kesän menopelit; fillaristit, motoristit, kuplavolkkarit ja avoautot
- Euroviisukatselmukset ja ensimmäiset viisufiilarit
- kermaviilidippi oman maan ruohosipulista
- jätskikioskit, ravintelilaivat, ihmiset terasseilla ja hengailemassa kaupungissa
- ruokahetket omalla terassilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti